Dynamic Control

Dynamic Control on AgriDevicen kehittämä lisäainepumpun automaattinen käynnistys- ja pysäytys järjestelmä.
Dynamic Control valvoo paalaimen tai noukinvaunun karhontasausrullan pyörimistä ja tätä kautta osaa automattisesti aina käynnistää pumpun kun korjattavaa rehumassaa kulkee noukkimelle.

Dynamic Counter

AgriDevicen M-sarjan ohjain sisältää kaksi erillistä trippimittaria.
Trippimittareihin tallentuu käytetty lisäaineen määrä ja pumpun käyntiaika, joka on usein sama kuin paalintekoaika tai kuorman korjuuaika.
Dynamic Counter trippimittarilla voit siis mitata tarkasti esim. yhteen paaliin annostellun lisäaineen määrän desilitran ja paalin valmistusajan sekunnin tarkkuudella.

Dynamic Counter Plus

AgriDevicen kehittämä Dynamic Counter Plus on toiminta jolla näet paaliin tai kuormaan menneen lisäaineen määrän automaattisesti.

DualFlow

Käytännön rehunkorjuu työssä usen sattuu niin että tulee tarve muuttaa lisäaineen annostelua tilanteen mukaan nopeasti.
AgriDevice on kehittänyt tätä tarvetta varten pumppujen ohjaimiin DualFlow toiminnan.

DualFlow ohjaimissa voidaan etukäteen asetella kaksi eri annostelumäärää jotka voidaan ottaa nopeasti ja helposti vain nappia painamalla (M-sarja) tai vipua kääntämällä (S-sarja).

Näin Sinulla on mahdollista keskittyä korjuutyöhön täydellisesti mikäli haluat muuttaa annostelua esim. karhonpaksuuden, ajonopeuden johdosta, taikka mikäli haluat annostella paalin pintaan enemmän säilöntäainetta.

Noukinkytkin

Noukinkytkin on rajakytkin joka on asennettu korjuukoneen noukkimelle siten että noukkimen ollessa alhaalla korjuuasennossa antaa se lisäainepumpulle käyntitiedon. Vastaavasti nostettaessa noukin ylös antaa kytkin pumpulle sammutustiedon.

Trippimittari

Trippimittari lisäainepumpuissa on erikseen nollattava laskuri johon tallentuu lisäaineen määrä.
AgriDevicen lisäainepumpuissa trippimittariin tallentuu myös pumpun käyntiaika.

Tankkimittari

Tankkimittarion lisäainepumpuissa laskuri joka näyttää jäljellä olevan lisäaineen määrän lisäainesäiliössä.
Aina kun pumppu käy vähentää tankkimittari asetetusta alkuarvosta (=säiliön tilavuus) kulutetun määrän näyttäen näin säiliössä jäljellä olevaa määrää.

Lisäaine

Laadukkaan säilörehun valmistus edellyttää että korjuussa ja säilönnässä käytetään lisäainetta jolla rehun pH saadaan laskettua nopeasti heti säilönnän alussa.
Lisäaineet sisältävät myös aineita jotka estävät ja hidastavat hiivojen ja homeiden kasvua.

Rehusäilönnässä pääasiassa käytettäviä lisäaineita ovat biologiset ja hapot.

Tutustu aina huolella käytettävän lisäaineen käyttöturvatiedotteeseen.
Noudata aina käyttöturvatiedotteen ohjeita käsittelystä, varastoinnista ja vaadittavista henkiläkohtaisista suojaimista.

Käytä aina lisäaineen valmistajan antamaa annostelu suositusta litraa/tonni.

Biologiset lisäaineet

Biologiset lisäaineet sisältävät eläviä maitohappobakteereita jotka rehumassan sokereita käyttäen muuttuvat maitohapoksi joka laskee rehumassan pH:n säilyvyyden tasolle.
Biologiset lisäaineet vaativat että niistä tehdään käyttövalmis seos juuri ennen käyttöä veteen sekoittamalla.
Käyttövalmis biologinen lisäaine ei säily yleensä vuorokautta-kahta pitempään.

Hapot

Rehusäilönnässä käytettävät hapot ovat pääasiassa muurahaishappo pohjaisia lisäaineita.
Happo itsessään laskee rehumassan pH:n säilyvyyden tasolle.
Hapot tulevat käyttö valmiina nesteenä joita ei tarvitse sekoitella tai laimennella ja joiden säilyvyys suljetussa astiassa on pitkä.

Virtauksen säätötapa

Pumppujen virtauksen säätöön on olemassa kaksi eri periaatetta, automaattinen ja käsisäätöinen.

Käsisäätö

Käsisäätöisessä järjestelmässä käyttäjä säätää ja valvoo pumpun tuottoa erillisen mittarin, rotametri tai sähköinen, avulla.
Käyttäjän joutuu käytön aikana valvomaan ja tarvitaessa säätämään virtausmittaria seuraten että virtaus pysyy haluttuna ja tarvittaessa säätää pumpun tuottoa.
Käyttäjä ei myöskään saa automaattisesti hälytystä mikäli virtaus lakkaa tai muuttuu asetetusta arvostaan.
Käsikäyttöinen järjestelmä vaatii siten käyttäjältä jatkuvaa valvontaa.

Automaattisäätö

Automaattisessa järjestelmässä pumpun tuottoa säätää automatiikka siten että virtaus pysyy aina käyttäjän ennalta asettamassa arvossaan.
Mikäli todellinen virtaus jostain syystä poikkeaa asetetusta, antaa ohjain käyttäjälle hälytyksen.

Pumpputyyppi

Lisäainepumpuissa yleisesti on käytössä seuraavanlaisia pumpputyyppejä; hammasratas-, kalvomäntä- ja keskipakopumppu. Joskus vielä myös esiintyy paineilmalla toimivia annostelulaitteistoja.

Hammasrataspumppu

Hammasrataspumpussa on kaksi vastakkain olevaa hammasratasta joitten ulkokehää myöten pumpattava neste kulkee.
Hammasrataspumpun etuja ovat yksinkertainen rakenne, hyvä säädettävyys sekä hyvä pumppausteho.
Hammasrataspumpun haittapuolena on heikko ilmautuminen sekä huono kuivakäynnin sieto.

Kalvomäntäpumppu

Kalvomäntäpumpun toiminta perustuu männän edestakaiseen liikkeeseen. Pumpattava neste johdetaan venttiilien kautta mäntäkammioon.
Kalvomäntäpumpun etuja on hyvä ilmautuminen, hyvä säädettävyys, hyvä pumppausteho sekä lähes rajaton kuivakäynnin sieto.
Kalvomäntäpumpun haittapuolena on monimutkainen rakenne.

Keskipakopumppu

Keskipakopumppu nimensä mukaisesti perustuu keskipakovoimaan. Pumpattava neste otetaan sisään siipipyörän keskelle ja poistuu ulkokehältä.
Keskipakopumpun etuja on erittäin yksinkertainen rakenne sekä hyvä kuivakäynnin kesto.
Haittapuolena keskipakopumpuille on huono pumppausteho (huono paineentuotto) sekä heikko säädettävyys.

Laponestoventtiili

Säiliön nesteen yläpinnan ollessa ylempänä kuin letkuston vapaa pää (suuttimet) esiintyy lappoilmiö letkuston ollessa nestettä täynnä vaikka pumppu on pysäytettynä, kalvomäntäpumpun venttiilistä on rakenteeltaan sellainen että se sallii vapaan virtauksen säiliöstä suuttimille.
Tällöin on järjestelmä varustettava suutintangon lähelle asennettavalla laponestoventtiilillä.

Virtausmittari

Lisäaineen annostelujärjestelmässä virtausmittari on välttämätön osa jotta voidaan asettaa lisäaineelle haluttu virtaus ja valvoa sen toteutumista.
Virtausmittareita on mekaanisia (rotametri) ja sähköisiä.

Rotametri

Rotametri on läpinäkyvästä muovista valmistettu kartiomainen putki jonka sisällä on nestevirtauksessa koho.
Putken läpi kulkeva nestevirtaus nostaa kohoa virtauksen määrää vastaavaksi ja sen hetkinen virtaus voidaan lukea putken asteikolta kohon kohdalta.
Rotametri on oikean näyttämän takaamiseksi asennettava pystysuoraan.

Sähköinen virtausmittari

Sähköinen virtausmittari koostuu nestevirtauksessa olevassa siipipyörässä tai turbiinista jolla muodostetaan virtaukseen verrannolliset sähköiset pulssit. Nämä sähköiset pulssit johdetaan erilliseen laskuri ja näyttö yksikköön joka näyttää virtauksen määrän.
Sähköisen virtausmittarin antamia pulsseja voidaan edelleen käyttää trippimittareiden ja tankkimittarin laskentaan sekä automaattiseen virtauksen säätöön.

Suutin

Suutin on nestevirtausta kuristava tarkkuusvalmistettu osa jolla muodostetaan ulos suihkuavalle nesteelle halutunlainen pisarakoko sekä suihku- ja osumakuvio.
On tärkeää muistaa että suutin aina toimiakseen oikein (=muodostaakseen suunnitellun suihku ja osumakuvion) tarvitsee aina jonkun käyttöpaineen (=virtaus).

Pistesuutin

Pistesuutin muodostaa kapean terävän suihkun ja pistemäisen osumakuvion.

Viuhkasuutin

Viuhkasuuttimen litteä suihkukuvio muodostuu sopivalla tavalla muotoillusta suutinaukosta.

Lusikkasuutin

Lusikka suutin on viuhkasuutin jossa litteä viuhka muodostuu pistesuihkun osuessa ulkoiseen vasteeseen (ns. ”lusikkaan”).
Lusikkasuuttimen etuna on suurempi pisarainen viuhka verrattuna samankokoiseen viuhkasuuttimeen.

Suutintanko

Suutintanko on yhtenäinen putki tai vastaava rakenne jonka avulla lisäaine ohjataan korjattavaan rehumassaan. Suutintanko sisältää useampia suuttimia tai annostelureikiä.

Reikäsuutintanko

Reikäsuutintanko on putki johon porattu tiheästi ulostuloreikiä lisäaineelle.
Reikäsuutintanko rakenteeltaan periaatteessa on pistesuutintanko.
Hyvänä puolena reikäsuutintangossa voidaan pitää että siinä tuulikulkeuman aiheutama lisäaineen häviö on pieni.
Haittapuolena reikäsuutintangossa on se että yleensä suutintankoon poratut reiät ovat liian isoja käytettävälle virtaukselle josta aiheutuu se että lisäaineen jakautuminen on epätasaista esim. kallistuksesta johtuen ja että reikien tukkeutuminen on hankala havaita